Jäsenillat 2014
Pekka Kaarakainen: Allan Kardec ja hänen elämäntyönsä. Kuka hän oli, ja miksi hänen elämäntyöllään on yhä suuri merkitys nykyajan ihmiselle
"Allan Kardec, oikealta nimeltään Hippolyte Léon Denizard Rivail, syntyi Lyonissa Ranskassa 1804. Hän opetti Pariisissa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, astronomiaa, fysiologiaa, vertailevaa anatomiaa ja ranskan kieltä. Hän myös järjesti ilmaisia kursseja vähäosaisille.
Vanhempana, täytettyään jo viisikymmentä, Rivail kiinnostui spiritismistä ja alkoi tehdä aiheesta omaa tutkimusta. Hän ryhtyi työskentelemään meedioiden kanssa ja laati listan kysymyksiä, jotka heidän piti esittää hengille.
Vuonna 1857 Rivail julkaisi (nimellä Allan Kardec) ensimmäisen spiritismiä käsittelevän kirjansa Le Livre des Esprits, Henkien kirja, joka käsitti 1 019 kysymystä koskien henkien olemusta sekä henkimaailmaa ja sen suhdetta fyysiseen maailmaan. Tätä seurasi muita spiritismiä käsitteleviä kirjoja, joita Kardec julkaisi kuolemaansa saakka."
(Lähde: Wikipedia)
"Muusikko, pianisti ja urkuri Pami Karvosen työn tärkeimpänä alkulähteenä on, että kaikki ympärillämme oleva on samaa muotoa ja energiaa. Runous soi, arkkitehtuuri voidaan nähdä musiikillisena muotona, puhuttu lause voi avata soivan fraasin rakenteen.
Pami Karvonen pyrkii muusikkona mahdollisimman monipuoliseen työnkuvaan. Sanan ja sävelen liitto ovat Pami Karvosen muusikon työn keskeisimpiä alueita. Kanttori ja pianisti Karvonen on esiintynyt viime aikoina Ranskassa, Hong Kongissa ja Manner-Kiinassa. Karvosen muusikkoutta on kuvattu Yle Tv1:n ja Yle Radio1:n dokumentissa ”Miehet valoa etsimässä” yhdessä sellisti Seppo Laamasen kanssa.
Karvonen on toiminut Nizzan kesäakatemiassa legendaarisen Dalton Baldwinin mestariluokan pianistina. Hän on Siuntiossa järjestettävän kansainvälisen Lux Musicae -tapahtuman perustaja ja on ollut tapahtuman taiteellisena johtajana yhdentoista vuoden ajan vuosina 2000-2010. Pami Karvonen työskentelee Siuntiossa suomenkielisen seurakunnan kanttorina. Hän toimii myös aktiivisesti laulutaiteen opettajana pianistin näkökulmasta."
(Lähde: Lohjan Laulupäivien ja Kangasniemen Musiikkiviikkojen tiedote)